Jostain syystä joulukuu on tuskantäyteistä aikaa. Verenmaku suussa saamarin duunia, säätämistä, huonosti nukuttuja öitä, vähän lisää duunia ja säätämistä, sekä vähän Suomi-kaihoa. Joulu on kuulemma kahden ja puolen viikon päästä täälläkin, enkä voi uskoa sitä todeksi…

Toisaalta, uutteran yrittämisen jälkeen olen nyt tullut siihen hämmentävään lopputulokseen, ettei työt tule yhtään nopeammin tehdyksi, säätö selvitettyä tai uni makoisampana, vaikka kuinka täällä internetissä valittaa. Sebastian palautti myös maanpinnalle nyyhkiessäni tunnelmallisen, valkoisen adventtiajan perään lukemalla lehdestä ääneen kuinka Helsingissä mittarissa oli + 5 C , tihkusadetta ja päivän pituus 6 timmaa.

Siksi lienee paikallaan korjata tämä valittava joulunajan perinne ja tarkastella asioita positiivisessa valossa:

1. Stressiripuli laittaa kehon kuonat ja nestekertymät mukavasti liikkeelle! Eli joululomalla voi  ihan pokerilla santsata pataconeja (friteerattuja, suolaisia banaanisiipaleita) ja juusto-arepaksia (voilla sivellyt, paksut maissilepäset), ateriasta riippumatta.

2. Estella-rouvan (armas kotiapuni) mukanaan tuoma omatekoinen “yleispuhdistuslitku” jätti kämppään pistävän lannanhajun, jota hälventääkseni voin hyvällä omallatunnolla poltella päivät läpeensä lähimarketin Myyttiset Hedelmät -tuoksutuikkuja.

3. Lähetystön itsenäisyyspäivän vastaanotolla pääsimme aitosuomalaisen tunnelmaan vaivaantuneen Maamme-laulun veisuun ja “perinteisten suomalaisten” joulupalojen kera; imatranpiirakoita mustikkahillolla ja munakasta. Viini oli joka tapauksessa hyvää ja sitä oli kiitettävästi.

4. Joululahjat on hankittu ajoissa! Ja ensi vuonna palataan taas hyvillä mielin aatonaaton ostoksiin. Kaupathan ovat siloin tyhjillään kitisevistä lapsiperheistä ja hidastelevista mummoista, ja bonuksena voin varmistaa, etten osta Sepolle lokakuussa joululahjaksi rannekelloa, jonka se menee ostamaan itse itselleen marraskuussa.

5. Vaikka en ole viiteen vuoteen päässyt leikkaamaan pomon kravattia tai kopioimaan takaluukkuani firman pikkujouluissa, on tiedossa parit korvike-hippalot: muutamat mehikaanojen jouludinnerit, posada, syntymäpäiväkinkerit aasialaisessa sisustuskaupassa (kattoterassi!), brasilialaiset jäähyväiskutsut sekä Pähkinänsärkijä-baletti.

6. Parina viime viikkoina tällä pääkaupungissa on nautittu rehellisestä talvitakki-ilmastosta – ulkona ja sisällä. Tätä silmällä pitäen investoin  tänä vuonna bolivialaisen marketin ultra-tyylikkääseen kanamunanväriseen kalsarikerrastoon ja säärystimiin, joiden kanssa jopa herkkä suomalainen tarkenee yönsä meksikolaisten betoniseinien katveessa.

Muumipapan perät kahvimukissa